Taitaa alkaa vähitellen palautumaan Aatun sielunelämäkin raiteilleen. Nyt jo lelut,erityisesti pallot saavat pojan silmiin tuiketta,mitä ei ole hetkeen nyt ollut. Aatu on noin tavallisesti kotioloissa melko rauhallinen veikko,mutta nyt rauhallisuus on ollut jo hieman huolestuttavaa.
Paitsi pallot myös ruoka saa nyt silmät tuikkimaan tavalla,jota ei myöskään ole nähty.Kitaan painuu mitä vaan, kuinka paljon vaan ja koska vaan. Tämä piirre voisi jäädäkin,kohtuus pitää tietysti olla syöttäjällä,jos se syöjältä puuttuu.
Lenkkeily sensijaan takkuaa vielä . Eilen ollessamme lenkillä :
   
     näimme viereisellä heinikolla Hengenheimolaisen :
  
    Keskellä kuvaa näkyy pienenpieni pupu,joka varmaan on tullut tulokseen,että näillä kulmakunnilla kuuluu lenkkeillä näin. Aatu katseli hetken pitkäkorvaa hyvin kiinnostuneesti ,kunnes sanaa sanomatta käänsi otukselle selkänsä ja istui. Outoa väkeä...