Piti ottaa vähän parampikin kuva,mutta haaveeksi jäi tälläerää. Koirilla kun oli sellainen viirutus päällä,ettei oikein meinannut perässä pysyä. Niin se on jo isoksi kasvanut pikkuneiti,uusia asioita opitaan jatkuvasti roppakaupalla. Puskissa pörräävät ampparit on juuri nyt suuri kiinnostuksen kohde,ja pahaa pelkään,ettei kunnioitus pistikkäitä kohtaan muodostu,ennenkuin tuntee kerran nahoissaan tujautuksen. Juhlapäivän kunniaksi pikku-Omppunen söi sitten mamman juuriostamista vagabond-kenkuleista toisen siihen kuntoon,ettei kyllä taida enää jalassa pysyä. Oma moka ,kun jätin paikkaan,josta se oli hyvä kähveltää.

Näyttelykoulutuksessa ollaan tällähetkellä Oonan kanssa,ja pentujatkokurssille ollaan ilmoittauduttu elokuussa alkavaan ryhmään. Joten järkeä luvassa paljolti,niin koiralle kuin hihnan toiseenkin päähän.

Aatu jakselee oikein hyvin nyt,paitsi,että remmilenkit vähän takkuavat. Kuten viimeksikin tuo hormonipiikki laiskistuttaa selvästi herran menoa ja on kasvattanut ruokahalut melkoisiksi. Mutta pitää olla kohtuus ruuan antajalla,jos ei syöjältä löydy. Joten eiköhän se tästä.

Taitaa olla pihvit mielessä tässäkin kuvassa.

  Oona tutkimassa Aatun villahousuja,jotka on totisesti vähäisemmät kuin itse synttärisankarilla...