Nyt on palauduttu jälleen sivistyksen pariin ,viikon mökkiloman jälkeen.Ilmojen haltija ei erityisemmin suosinut meitä,vettä saatiin jokaikinen päivä kohtalaisen paljon,paitsi yöllä. Illan tummetessa alkoi yleensä taivas selkenemään sen verran,että pääsi ilman sadetamineita ulos.Sitten olikin taas suloista herätä aamulla sateenropinaan,pirullista mielestäni..Viimeisenä päivänä aurinko sitten porottikin,kun piti alkaa pakkaamaan kamoja kasaan.Kaiken kukkuraksi naapurimökissä asusti väkeä,jonka kääpiöpinserillä oli juoksu,joten Aatua ei voinut pitää auki ihan mökkialueella.



joten näin sitten elettiin mökin edustalla



ja tuolla suunnalla asusti tuo ihana nainen...

Onneksi sentään mökin takaa lähti hyvät lenkkipolut ,ja siellä sai viillettää vapaana



ja näriä -yllätys,yllätys-keppiä


ja pääsi oikein karsimaan metsikköä kunnolla.

Ekana päivänä muuten ,kun oltiin lenkillä ,vastaan käveli seitsemänkymppinen pariskunta,joka sitten pysähtyi  ihmettelemään Aatun  rotua-taas kerran. Ihastelivat ,että onpa koira oikein koirannäköinen,kunnon pää ja kaikki.Ja jälleen kerran selitykset,missä on koiraskoiran häntä ? Aatuhan tykkää kovasti näistä juttutuokioista ,silläaikaa kun emäntä selittää suu vaahdossa juttuja,voi käyttää tilanteen hyväksi ja saada kunnon rapsutukset ihmisiltä.Siinä sitten vanha rouva  tykästyi Aatuun kovasti ,ja Aatu makasi selällään raaputettavana. Tämän rotuisen hekin sitten haluais...

No -viikko mökkielämää oli tälläerää tarpeeksi,tälläkelillä ainakin.Mutta kyllä kesäinen luonto voi olla kaunista

tässä kuvaa rannasta,mietiskelykalliolta,tässä sitä ihmisen aivo lepää..


ja tässä itse herra Havukka-aho miettimässä syntyjä syviä...