Tämä on niitä aamuja...

...kun sitä on menty tuhatta ja sataa puoli seitsemästä asti. Aatu-raukka,joka on vähän aamu-uninen hyppäsi turvaan lattialla meuhkaavalta riiviöltä ihmisten sänkyyn. Ilmeensä oli paljonpuhuva. Apua olisi huutanut jos olisi osannut puhua. Lelujen jälkeen pikku-riiviön ruokalistalla oli matot ja jälleen yhdet kengät.  Ja Aatu näytti entistäkin syyllisemmältä,hän kun jotenkin ottaa itseensä ilkivallan teot.

Luojan kiitos juuri tänään on äiti-ihmisellä iltavuoro,joten aikaa hepulin kourissa olevan riiviön rauhoittamiseen on. Ja vähitellen alkaa Aatukin osoittaa hepulin merkkejä. Joten kämpässä huhtoo kaksi vähän raivotautiselta näyttävää otusta. Perheen teini-neiti on hakeutunut istumaan keittiöjakkaralle  peilin eteen,koska pienempi riiviö oli syödä varpaat,meikkisiveltimet ja hiusharjan. Perheen isompi teini laittoi ovensa visusti kiinni,että sai edes syödä rauhassa. Perheen isä teki nopeusennätyksen kiskoessaan housuja jalkaansa ennenkuin pikku-riiviö kerkeää reiittämään puntit. Perheen äiti totesi ykskantaan aikansa tarkkailtuaan,että ulos on lähdettävä. Ja villi-eläinten kanssa purkamaan energioita ennen töiden alkua.

Juuri tänään tulin ajatelleeksi,miten hiljaista ja oudon rauhallista meillä oli ennen pikku villikon saapumista. Ja tylsää. Nyt on saatu elämään roppakaupalla säpinää. Ja vaikka tuo joskus vähän villieläintä muistuttaa ,en päivääkään vaihtaisi pois. Elämänilo,jota tuo pikku-Oona säteilee ympäristöönsä,on tarttuvaa laatua. Myös naapurin eläkkeellä oleva rouvahenkilö totesi, miten hyvälle tuulelle koirien touhuilu hänet saakaan,kun hän katselee takapihalla rehaavaa kaksikkoa.

Muutenkin kaikki on mennyt oikein hienosti.Oona on lähes sisäsiisti. Kerran yössä se käy pissalla,silloinkin poikkeuksetta lehden päällä.

Me ollaan myös harjoiteltu erilaisia ympäristöjä nyt kun rokotuskin on saatu. Hyvin rohkeasti Oona toimii paikassa kuin paikassa. Erittäin hyvän harjoittelumaaston antoi purkutyömaa tässä meidän lähellä,josta lähti ääntä melkoisesti,ei aiheuttanut pelotusta sekään. Tosin Iso-Veikka Aatu oli turvana ihan varmuudenvuoksi,sen mielenrauhaa kun ei hetkauta moiset metelit. Joten hyvin kelpoyksilö on pikkuneidistä kehkeytymässä.

Ja sitten ihan pakolliset tämänaamun kuvat vielä

Hangen suojasta on hyvä tehdä yllätyshyökkäys

Sitten tulee isän kädestä..

Täh-huusitsä jotain ?

Jos katse voisi tappaa ,olisi Aatu päätään lyhyempi,joten fiksuna koirana kaivautuu Aatu kinokseen karkuun

Ja sitten alkaakin hepulit laantua tälläerää ,ja alkaa äiti-ihmisen työpäivä häämöttää.. tällaista meillä tänäaamuna..